tiistai 13. elokuuta 2013

Kuinkas sitten kävikään...

Minut valtasi pari viikkoa sitten outo tunne, ajatus raskaudesta.. En tiedä mistä tunne oikeastaan kumpusi, se vain tuli, ei ollut mitään varsinaista syytä miksi niin ajattelin. Olisihan se periaatteessa mahdollista ja käytännössäkin, mutta edellisen raskautumisen vaikeuden takia ei niin uskottavaa... Mietin voisiko se olla mahdollista ja seuraavassa hetkessä olin aika varma, ettei niin ollut. Synnytyksen jälkeen kuukautiseni olivat täysin sekaisin, ei tietoakaan mistään säännöllisestä kierrosta, joten en osannut ajatella niiden olevan myöhässä, ajattelin että tällä viikolla niiden varmaan pitäisi alkaa.

Äitini tuli kyläilemään yhtenä iltana ja lähti tytön kanssa puistoon, sain ihan ekstemporee ajatuksen lähteä kauppaan ja mitäpä muuta hakemaan kuin raskaustestiä. Ketään ei ollut kotona kun palasin enkä voinut vastustaa kiusausta tehdä testiä heti, vaikka sitä suositellaan tekemään aamulla. Se muutaman minuutin odottelu tuntui pitkältä, en todellakaan ollut varma kumpaa tulosta odotin tai kumman halusin nähdä. Tulos oli valmis tarkistettavaksi, eikä tarvinnutu kahta kertaa liuskaa vilkaista oli se niin selkeä... Testissä näkyi kaksi tummaa viivaa!!! :) huh

En uskonut, että minun oli mahdollista tulla raskaaksi niin nopeasti, oikeastaan heti, kun annoin sille mahdollisuuden. Pakko myöntää, että olin varautunut jälleen pitkään yrityksen ja toivomisen aikaan.. Ukolle vihjaisin vielä samana iltana jotakin sivulauseessa ja hän arvasi heti, että olin testin tehnyt. Ja voi kuinka hän oli onnellinen, yhtä hymyä! Olinhan minäkin, mutta kyllä miehen reaktio oli jotain uskomatonta, hän todellakin halusi toisen lapsen. :) Nyt viikon asiaa sulatelleena, tein vielä paketin toisen liuskatestin, jotta vosin olla täysin varma ja Kahden viivan kantajaksi se edelleen näytti!
Joskus elämä yllättää, mutta nyt olen varma, että tämä on juuri oikea hetki odottaa toista lasta, olen niin onnellinen!!!